tiistai 15. kesäkuuta 2010

Kamera uusittu uuteen digijärkkäriin.

Sain osastoni tukemana hankittua uuden digijärkkärin. Canon 500 D on kamera ja vielä ihan peruskamoilla. Hankintaa menee pia telezoom ja muuta tarvittavaa tavaraa. Tässä ensimmäinen kokeilukuva perhosta musta nymfi totuuden mukaisella ja realistisella oranssilla kuulalla. Photarilla tietty lisätty tekstit ja pikkuisen kuvankäsittelyä nettiä varten. Harjoottelu tekee tässäkin mestarin, joistakin. :D

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Huopanankoskella hiljaista taimenten osalta


Huopanankoski 2-3.6.2010 Seuramme teki reissun Huopanalle jossa vesi virtasi vuolaana ja ylti rantaan saakka.

Mitallista taimenta ei seuramme 8 jäsenestä saanut kukaan. Itselläni suurin oli noin 35 - 38 cm mittainen ehjäeväinen kauniin kirkas taimenteini. Mutta, sitä ns. "hantinmittaista" tuli vaivaksi asti. Kalastin pääasiassa myllysuvannon yläpään virtaa ja välsuvantoa. Harjuksia tuli muutamia aivan hyvän kokoisia, joista omista suurin oli noin 43 cm ja kaverini Jani sai 47cm pulsan puoleisen Harrin.

Taimenien poissolo siis mitallisten kalojen hämmästytti kyllä. Istutuksia ei Huopanaan ole tehty nyt alkukesästä koska Kymön kasvatuslaitosella kävi miten kävi. Ilmeisesti muualta ei Huopanaan voi onkikokoista kalaa tilata? Kuiten, onko luontaisen kalan vähyys näin silmiinpistävää ja ongintaanko ylivuotiset istukkaa näin tarkasti kaikki pois vai, oliko tulva ajanut kalat järven suulle tai järveen? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Kesän mittaan Huopanankosken on tehtävä joitain ratkaisuja istutustoiminnasta tai siellä on monia tyytymättömiä asiakkaita. Toivon mukan päätös ei ole samankaltainen kuin Kymönkoskella. Jonne istutettiin 35 cm taimenta koski täyteen. Tietenkin Kymölle rantaa päästyäni törmäsin ensimmäisenä kahteen tuoreeseen taimenen päähän jotka olivat juuri noista 35 cm kokoluokan kaloista ironneet.

Onkikokoisen kalan istuttaminen on pakollista jos myydään lupia joilla kalan saa ottaa. Muutoin ei vastuullinen kalastusalueen hoitaja voi mielestäni toimia. Vaarassa on ne muutamat toivottavasti luonnonkudusta aikuisiän kynnykselle ehtineet taimenet mikäli mittallista otettavaa kalaa ei istuteta. Tämä on nähty jo aivan liian monta kertaa ja monessa paikassa.
Tämä tilanne kertoo myös sen surullisen tosiasian että, vielä on pitkä matka tilanteeseen että jokiin istutetaan vain mätiä tai pienpoikasia. Jokemme ja reittivetemme ei kasvata taimenta enää vaikka, toimet sen saavuttamiseksi ovatkin olleet mittavia. Jos emme saa turvesoiden humuksia pois jokivesistä ja verkkokalastusta kuriin reittivesien välijärvillä ei vaellustaimenella ole mitään tulevaisuutta Suomessa.

Keihärinkoskeen istutetaan kirjolohta


Tietoni mukaan Keihärinkoskeen Viitasaarella on istutettu kirjolohta. Syyt ymmärrän hyvin. Taimenen, istutuskokoisen saaminen on vaikeaa tällä hetkellä tietyiltä kasvattamoilta ja taimenen ylihinnoittelu aiheuttaa valtavaa painetta lupahintoihihn jotka jo nyt ovat taivaissa monessa kalastuskohteessa. Kuitenkaan en voi olla ajattelematta sitä miten muiden kalojen elintilan käy. Harjus ja kirjolohi viihtyvät syönnöksillään samoissa virtatyypeissä. Agressiivisena kalana kirjolohi saattaa vaikeuttaa harjuksen elämää mutta, se jää nähtäväksi. Äyskoski on mielestäni pitkänä virta-alueena esimerkki siitä että tämä rinnakkaiselo voi myös toimia. Kuitenkin Keihärin koskeen istutetaan toinenkin annos kirjolohta myöhemmin kesällä. Toivotaan että vannoutuneet taimenen ja harjuksen kalastajat eivät peruuta lupiaan vaan käyvät edelleen kalastamassa Keihärillä. Harjuksia ja isoja tulee ainakin jos mittataimenet loistavat poissaolollaan. Mutta, kyllä niitä taimeniakin siellä vielä on.