Huopanankoskella hiljaista taimenten osalta

Huopanankoski 2-3.6.2010 Seuramme teki reissun Huopanalle jossa vesi virtasi vuolaana ja ylti rantaan saakka.

Mitallista taimenta ei seuramme 8 jäsenestä saanut kukaan. Itselläni suurin oli noin 35 - 38 cm mittainen ehjäeväinen kauniin kirkas taimenteini. Mutta, sitä ns. "hantinmittaista" tuli vaivaksi asti. Kalastin pääasiassa myllysuvannon yläpään virtaa ja välsuvantoa. Harjuksia tuli muutamia aivan hyvän kokoisia, joista omista suurin oli noin 43 cm ja kaverini Jani sai 47cm pulsan puoleisen Harrin.

Taimenien poissolo siis mitallisten kalojen hämmästytti kyllä. Istutuksia ei Huopanaan ole tehty nyt alkukesästä koska Kymön kasvatuslaitosella kävi miten kävi. Ilmeisesti muualta ei Huopanaan voi onkikokoista kalaa tilata? Kuiten, onko luontaisen kalan vähyys näin silmiinpistävää ja ongintaanko ylivuotiset istukkaa näin tarkasti kaikki pois vai, oliko tulva ajanut kalat järven suulle tai järveen? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Kesän mittaan Huopanankosken on tehtävä joitain ratkaisuja istutustoiminnasta tai siellä on monia tyytymättömiä asiakkaita. Toivon mukan päätös ei ole samankaltainen kuin Kymönkoskella. Jonne istutettiin 35 cm taimenta koski täyteen. Tietenkin Kymölle rantaa päästyäni törmäsin ensimmäisenä kahteen tuoreeseen taimenen päähän jotka olivat juuri noista 35 cm kokoluokan kaloista ironneet.

Onkikokoisen kalan istuttaminen on pakollista jos myydään lupia joilla kalan saa ottaa. Muutoin ei vastuullinen kalastusalueen hoitaja voi mielestäni toimia. Vaarassa on ne muutamat toivottavasti luonnonkudusta aikuisiän kynnykselle ehtineet taimenet mikäli mittallista otettavaa kalaa ei istuteta. Tämä on nähty jo aivan liian monta kertaa ja monessa paikassa.
Tämä tilanne kertoo myös sen surullisen tosiasian että, vielä on pitkä matka tilanteeseen että jokiin istutetaan vain mätiä tai pienpoikasia. Jokemme ja reittivetemme ei kasvata taimenta enää vaikka, toimet sen saavuttamiseksi ovatkin olleet mittavia. Jos emme saa turvesoiden humuksia pois jokivesistä ja verkkokalastusta kuriin reittivesien välijärvillä ei vaellustaimenella ole mitään tulevaisuutta Suomessa.

Keihärinkoskeen istutetaan kirjolohta

Tietoni mukaan Keihärinkoskeen Viitasaarella on istutettu kirjolohta. Syyt ymmärrän hyvin. Taimenen, istutuskokoisen saaminen on vaikeaa tällä hetkellä tietyiltä kasvattamoilta ja taimenen ylihinnoittelu aiheuttaa valtavaa painetta lupahintoihihn jotka jo nyt ovat taivaissa monessa kalastuskohteessa. Kuitenkaan en voi olla ajattelematta sitä miten muiden kalojen elintilan käy. Harjus ja kirjolohi viihtyvät syönnöksillään samoissa virtatyypeissä. Agressiivisena kalana kirjolohi saattaa vaikeuttaa harjuksen elämää mutta, se jää nähtäväksi. Äyskoski on mielestäni pitkänä virta-alueena esimerkki siitä että tämä rinnakkaiselo voi myös toimia. Kuitenkin Keihärin koskeen istutetaan toinenkin annos kirjolohta myöhemmin kesällä. Toivotaan että vannoutuneet taimenen ja harjuksen kalastajat eivät peruuta lupiaan vaan käyvät edelleen kalastamassa Keihärillä. Harjuksia ja isoja tulee ainakin jos mittataimenet loistavat poissaolollaan. Mutta, kyllä niitä taimeniakin siellä vielä on.

Blogiin uutta henkeä.

Vuoden tauon jälkeen kirjoituksia alan taas laittamaan blogiini. Kalastus on ollu vuoden ajan aika niukkaa kovien työkiireiden ja huonon terveystilanteen vuoksi. Siksi juttujakaan en ole jaksanut laitella. Nyt näyttäisi siltä että tilanne on paranemaan päin ja ainakin siksi että ei kannata jäädä tuleen makaamaan vaan pitää ottaa härkää sarvista ja lähteä liikenteeseen vaikka väkisin.

Talven aikaan teen sidonnasta muutaman jutun kohdistuen sesonkikalastukseen ja kesän ottiperhoihin. Jotkut reseptit pidetään vielä salassa mutta muutamia uutuuksia aion esitellä. Jontespupa on jo monen tiedossa ja se on osoittautunut nopeaksi sidottavaksi ja tehokkaaksi perhoksi eri käyttötarkoituksiin ja eri kalastustapoihin. Teen siitä jutun miten perho sai alkunsa ja missä ja miksi heti kun aikaa riittää. Sidonnasta tulee juttuja varmasti lisää myös seuramme uuden blogin kautta, sen löydät osoitteesta http://aaneseudunperhokalastajat.blogspot.com/

t. J Neste